Kantapään kautta lie se paras tapa

9.2.2010

Aamulla ajoissa pysäkille heti ysin jälkeen ja bussi tulikin melkein heti. Ohjelmassa oli siis kaupunkikierros, mikä oli sinänsä epäilyttävää kun lämpötila ennuste oli sen 34 astetta ja paahtuminen bussissa ei ihan ykköskohtana must-listalla. Bussi oli onneksi hyvin ilmastoitu ja matka sujui kivasti. Mukana oli yliopistolta porukkaa kertomassa kohteista ja pariin otteeseen kävimme ulkona kävelemässä. Ekan kerran maisemapaikalta, jolta näkyi käytännössä koko kuopassa sijaitseva Córdoba ja toisen kerran UNC:n (Universidad Nacional de Córdoba) erään kampuksen alueella. Meille kerrottiin mielenkiintoisia asioita, mutta loppukierroksesta ei yksinkertaisesti enää jaksanut yrittää kuunnella kun aurinko oli paahtanut ja puolet porukasta saanut auringonpolttamia ja nälkä kurni masuissa.
Meillä oli vajaan tunnin tauko yliopistolla ennen ekoja varsinaisia luentoja. Ehti popsia salaatin ja hakea kirjoitusohjeita semmaan ja ei kun tunnille. Yllätyksekseni olin päätynyt samaan ryhmään edistyneempien kanssa. Interesante.

------------

Voseo
Ensimmäisenä opittavana asiana oli voseo eli Argentiinassa, Uruguayssa, Ecuadorissa, Columbiassa, Venezuelassa ja Costa Ricassa käytössä oleva erityispiirre. Kun espanjan espanjassa sinä on tú niin täällä se on vos. Voseo vaikuttaa myös taivutukseen: ar-päätteiset verbit taipuvat yksikön toisessa persoonassa ás, er-päätteiset és ja ir-päätteiset ís. Esim. vos vivís = sinä asut (espanjan espanjassa tú vives). Lisäksi voseo vaikuttaa pronomiineihin: a tí on a vos ja contigo con vos, muutosta ei tapahdu omistusmuodossa eikä henkilöobjektissa: tu gato ja te quiero (ei vos gato ja vos quiero). Sinällään ihan hauskaa olla jo valmiiksi solmussa kielen kanssa ja sit koittaa oppia erilailla jo yhdellä tavalla opittuja asioita.

------------

Jees, tunnin keskellä oli tauko, jolla totesin ilmeisesti unohtaneeni rahapussini kanttiiniin (tää stoori on sit sulle Ville). Go go! No eihän sitä enää löytynyt ja tän seurauksena päädyin järkyttävään rumbaan henkilöltä toiselle juoksemisessa. Eka kysyin kanttiinista, ne opasti mut johonkin ihme toimistoon, josta täti soitti jonnekin ja sanoi et tääl on joku ulkomaalainen joka ei puhu espanjaan kovin hyvin ja on hukannut päläpäläpälä. Joo. No sit koitin selittää, et mulla alkaa espanjan tunti minsan päästä (se varmaan oli sitä mieltä et todella olin kyseisen tunnin tarpeessa). Kävin sit kipasemassa CRI:ssä ja ne anto mun puhua englantia (haa, lottovoitto).

Okei, enkku ei sujunut, puhuin ihme spanglishiä kun tuli peroa ja tiempoa sinne sekaan sujuvasti. Ne sit kehotti mua meneen sen tädin soittaman tyypin kanssa ettimään sitä. Käveltiin tietenkin sen kanssa ristiin ja se täti lähti viemään mua oikeeseen paikkaan. Siel oli sit joku mies, joka lähti etsimään rahapussia mun kanssa. Bien. No ei löytynyt (sopresa). Sit alko rumba kakkonen kun totesin, et mun pitää soittaa pankkikortin sulkunumeroon. Tätä mentiin hoitaman CRI:hin. Todettakoon tiivistetysti et tajuton säätö ennen kun kortti oli kuoletettu. Ehdin sit puoleksi tunniksi espanjan tunnille ja opettaja ei ees ollut mulle vihainen (täällä saa olla tyyliin 2 myöhästymistä ja niistä tulee jo 5 % vähennys arvosanaan ja miä olin tunnin poissa sieltä).

Ongelmaksi jäi, että mulla ei ollut yhtään cospelia eli bussimatkustusmaksuvälinettä ts. en voinut mennä kotiin. José CRI:stä lupasi heittää mut kun siltä loppuu seiskalta työt. Hienoa, hengailin sit siihen asti yliopistolla (vajaa tunti) ja sit lähdettiin punaisella autolla hulluun liikenteeseen ja puhuttiin ilmastonmuutoksesta (uskomattoman korkealentoista kielitaitoon nähden ;)). Bussipysäkillä olivat Javier, Suzune ja Lindsey, jotka napattiin kyytiin ja José iloisesti kuskasi kaikki kotioville asti. ¡Muy amable!

Kotona oli taas espanja koetuksella kun selitin Rosalla koko juttua. Lähdin sit saman tien hommaamaan cospeleitä, etten huomenna niiden takia myöhästy. Whii, ekaa kertaa ostin ite cospeleita! Sit tankkaamaan 9 sivua tekstiä gauchoista huomiseksi. Huomenna on siis ensimmäinen kulttuuritunti, kurssiohjelmaan kuuluu siis espanjan kielitunteja 4 x 3 h viikossa (ma, ti, to, pe klo 14.30-18) ja 1 x 3 h kulttuuria (ke 14.30-18) ja 1 h ratsastusta (to klo 9) ja 1,5 h tangoa (ma klo 19) plus sit pari lauantairetkeä. Voi todeta et täs ei paljon muuta ehdi kun läksyjä jos ne haluaa tehdä kunnolla. Torstaiksi pitää kirjoittaa aine. Mut juu, ei ois ongelmaa ellei mulla ois sitä semmatyötä Suomeen. Mur!