Lukukausi - vihdoin. 1. päivä

Lunes 8.3.2010

Hrr.. Eka lukukauden päivä takana. Aineita oli hurjat kaksi, espanjaa ja maaperäsysteemiä (Gestión del recurso suelo). Espanja vaikuttaa helpolta, siellä käydään kielioppi läpi lähtien preesensistä. Maaperäjuttu onkin sit mutkikkaampi tapaus.

Espanjan kurssin ryhmässä on vain 12 opiskelijaa, joista tänään oli paikalla 10. Kaikki ovat intensiivikurssilta tuttuja Benjaminia ja Claudiaa lukuun ottamatta. Benjamin on siis Ohiosta ja Claudia Itävallasta. Kävin hommaamassa kurssin prujun 21 peson hintaan ja ainakin alkupään tehtävät vaikuttavat hyvin helpoilta. Meillä on mahdollisuus vaihtaa joko helpompaan tai vaikeampaan ryhmään, jos siltä alkaa tuntua. Mutta joo, vois olla ihan mukavaa jos joku kurssi on vähätöinen =)..

Espanjan jälkeen minulla oli 3,5 tuntia luppoaikaa, minkä vietin kirjastossa tököttäen. Iloinen uutinen oli, että sain lopultakin uuden pankkikorttini, jonka Anne oli laittanut postiin vajaat 1,5 viikkoa sitten. Kiitoksia siitä! Vietin siis mukavat 10 minuuttia lypsäen yliopiston pankkiautomaattia minkä seurauksena sain 3000 pesoa käteistä. Kiikutin iloisesti summan Administracióniin maksuna intensiivikurssista. Automaatti siis lopetti yhteistyön enkä saanut nostettua koko kurssin maksamiseen tarvittavaa summaa, mutta en halunnut roudata rahoja välissä kotiin ja onneksi osamaksu oli mahdollinen. Huomenna ilmeisesti lypsy-operaatio vol II. Lisätoteamuksena, että intensiivikurssi on aivan törkeän kallis, se maksoi 300 euroa luulemaani enemmän ja tässä kohtaa on paha selvittää missä kohtaa tietokatkos oikein oli, kun kurssi on jo käyty niin paha enää peruakaan koko systeemiä..

Meille painotettiin, että myöhästyä ei saa ja että yliopistossa aloitetaan täsmällisesti, vaikka muuten Argentiinassa latinoiden mañana-meininki popittaakin. No olin sit puolipaniikkisena etsimässä kurssin luokkaa 604. Ajankohta tykkäsi olla 18.45 ja koko kerros vaikutti tyhjältä. Ainoastaan yksi opiskelija ihmetteli ilmoitustaulua ja selvisi, että hänkin on täällä ensimmäistä päivää eikä siis pahemmin perillä talon tavoista.

Kymmentä vailla saapuu opettaja, jonka perässä pujahdan luokkaan. Paikalla ei ole muita, joten hyödynnän tilanteen ja informoin opettajaa, että olen vaihtari ja kokeilen kursseja tällä viikolla jne. Opettajalle asia sopii mainiosti ja juttelemme hieman ilmastonmuutoksesta ja paikallisesti ylenmääräisestä (hyvin epätavallista!) kosteudesta ja Euroopan poikkeavan kylmästä talvesta.

Muut opiskelijat saapuvat hieman ennen seitsemää ja opettaja aloittaa nimenhuudon, jonka perään seuraa tiedotus kurssin käytänteistä. Kurssi ei ole promomatskuja, mikä meinaa, että koko konkkaronkka sai kerralla tuomion loppukokeeseen heinäkuussa (heinäkuussa! Enhän mä oo täällä sillon!? Kyselyyni opettaja vastasi, että luonnollisesti teen kokeen Suomessa.. Oujee, huumoria vieraalla kielellä upouudessa tilanteessa, me likes!). Kurssiin kuuluu kaksi välikoetta plus pitkin kurssia pistareita, jotka ovat meidän parhaaksemme. Kurssin perusmatskuna on kirja, josta minun käsittääkseni ilmoitettiin vain kirjoittajan nimi. Jaa?

Seuraavaksi alkaa luento, joka käsittelee yllättäen maaperää ja maankäyttöä ja on hyvin vuorovaikutteinen. Pääosin pysyin ihan hyvin perässä, sanat tuppaavat olemaan aika ymmärrettävissä englannin pohjalta, material orgánico, atmosféra, porosidad jne. Opettaja kyselee paljon opiskelijoilta, jotka vastaavat kakofonisena sekamelskana, mistä en saa mitään selvää. Lisäksi muistiinpanojen tekeminen on tuskallista kun sanojen kirjoitusasu menee välillä täysin arvailuksi. Kirjoitin esimerkiksi sanan corteza cortella:na johtuen paikallisesta tavasta ääntää tuplaällä jonakin suhuäänteenä.. One never knows.

Opettaja pätkäisi tunnin kahdeksalta ja kaikki valuivat iloisina alas ylimmästä kerroksesta. Jaahas, täällä on ilmeisesti käytössä akateeminen vartti kumpaankin suuntaan. Luennot ovat sen 1,5 h pitkiä, joten tämän seurauksena luentoaikaa jää se tunti. Mielenkiintoista, pitänee seurata päteekö kaikissa aineissa vai oliko vai ensimmäisen tunnin poikkeus.

Yleisfiilis tunnin jälkeen oli pakokauhuinen. En tuu selviämään tästä. Päätän kuitenkaan olla heittämättä kirvestä heti kaivoon ja niin painuin kirjastoon katsomaan millaisesta kirjasta on kyse. Kirjailijan nimellä ei löydy yhtäkään kirjaa, joten otan toisen kurssikuvauksen bibliografiassa mainitun teoksen. Kirja on noin 350 sivuinen ja nimeltään Contaminación del suelo: Estudios, tratamiento y gestión. Pitänee tähän tutustua ja miettiä uudemman kerran josko lähtisi mokomalle kurssille. Tököttäessäni bussipysäkillä pimenneessä illassa alkaa ketuttaa jo koko kurssi. Ei se nyt mitään avaruusfysiikkaa tai yleistä kemiaa ole, kyllä miä nyt moisesta selviän!

Miinuksena tietty, että tässä vois harkita muitakin asioita kuin opiskelua. Olisi ihan kiva esimerkiksi ehtiä viikonloppuisin tekemään muutakin kuin istumaan nenä vuoroin kirjassa ja vuoroin sanakirjassa. Nu juu, kahtellaanpas seuraavat kurssit huomenissa.