Miércoles 3.3.2010
Huuh. Finalmente. Eli tänään meitä vielä hiillostettiin toisella osakokeella, jossa oli sekä kirjallinen että suullinen osa. Kirjallinen osa kesti sen pari tuntia ja oli samaa kaliiberia kuin ensimmäinenkin:
1. Voseo-tehtävä, tällä kertaa imperatiivia
2. Kirjoitustehtävä, aiheena jokin etukäteen valittu Argentiinan alue
3. Monivalintatehtävä etukäteen ilmoitetusta kappaleesta, tällä kertaa Córdoban turistikohteista
4. Kirjoitustehtävä, taas kertaalleen etukäteen ilmoitetusta kappaleesta
5. Luetun ymmärtäminen, teksti käsitteli Cuartetoja ja erityisesti Carlos ”Mona” Jimeneziä eli Argentiinassa sitä kuuluisinta kyseisen musiikkityylin edustajaa
Suulliseen osioon olimme saaneet ohjeeksi, että ensin on vuorossa esittely, jossa kerrotaan itsestä plus siitä miksi lähti juuri tänne opiskelemaan. Seuraava osio on pienimuotoinen esitelmä itse valitusta aiheesta (vaihtoehtoina kaikki kurssin aikana teksteissä käsitellyt aiheet) ja lopuksi vuorossa oli vielä vapaamuotoinen juttelu opettajan kanssa. Koko höskän piti kestää se 10 min/hlö. Koe alkoi 16.30 ja ensimmäisen tunnin aikana 4 henkilöä ehti käydä tekemässä sen. Tilanteesta stressaavan teki se, että emme tienneet järjestystä vaan seuraava kokeeseen menijä arvottiin aina vetämällä nimilappu sokkona. Jees. Hajotus. Eli hengasimme siis käytävässä vailla about mitään tekemistä tietämättöminä siitä onko hengausta jäljellä minuutti vai lähemmäs kaksi tuntia.
Opettaja totesi että venähdämme yliajalle (kokeen piti olla ohi kuuteen mennessä), joten kokeeseen alkoi osallistua kaksi henkilöä kerrallaan. Jaahas. Miä sit päädyin sinne samaan syssyyn Jessican kanssa. Eihän siinä muuten mitään, mutta Jessica on puhunut espanjaa pienestä asti kotonaan. Onneksi koe mentiin pikavauhtia läpi ts. pompattiin ekan osion yli, käytiin äkkiä toinen, josta opettaja esitti meille yhden kysymyksen, minkä jälkeen päädyttiin jo melkeinpä palauteosioon. Olipas harvinaisen vähäsanainen suullinen osio mun osalta. Tulosten pitäisi selvitä perjantaina eli sitä jännätessä =)
perjantai 5. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti