Lentokenttäretkeilyä plus ryhmätyön aloitus

Jueves 30.3.2010

Aamulla pääsin testailemaan uutta bussiyhdistelmää kun minun piti kulkea Rosan ohjeiden mukaan D5 ja D4 busseilla lentokentälle. D:t ovat siis diferencial linjoja, jotka ajavat jossain määrin pidempiä linjoja ja tuplahintaan (2 cospelia) normibusseihin nähden. Lisäksi autot ovat tosin ilmastoituja ja penkit pehmeitä, eli johan mokomasta jo maksaakin lisää. Menin kuitenkin Rosan ohjeiden vastaisesti alkupätkän E5-linjalla, koska tiesin kyseisen bussin pysähtyvän pääpoliisiaseman kohdalla eli pääsin vaihtamaan D4:een, jolla reilussa 15 minuutissa saavuin lentokentän saapuvien lentojen oven eteen. Koko matkustukseen kului noin tunti (25 minsaa E5, 15 min odottamista ja reilu 15 min D4).

Koikkelointini kentälle aiheutti siis, se että piti käydä noutamassa Tommi kentältä. Olin saanut vajaata viikkoa ennen kuulla, että hän saapuu 11:11 tiistaina tänne tarkoituksena käyttää pääsiäisvapaat haikkaamiseen täällä. Lento oli iloisesti hieman myöhässä, mutta tuhlasin aikaa lypsämällä tietoja haikkausmestoista lentokentän turisti-infosta. Turisti-infosetä oli siitä kiva, että hän puhui minulle espanjaa kun kerran espanjaksi aloitin asioinnin. Liian monilla englannintaitoisilla on taipumusta alkaa pakkopuhua englantia kun selviää että kyseessä on ulkomaalainen. Minulla on tietty ässä hihassa kun voin kertoa (espanjaksi) olevani Suomesta ja siellä puhutaan suomea ja ruotsia ja ystävällisesti pyytää käyttämään jompaakumpaa tai palaamaan espanjaan. Ei ole toistaiseksi tullut vastaan minun espanjaani sutjakkaammin suomea tai ruotsia latelevaa paikallista. Mutta sitä ihmettä odotellessa..

Jees, bongasin Tommin koneesta valuvasta joukosta ja pakkasimme hänen roinansa taksiin ja suuntasimme Rosalle takaisin. Lämpötila oli mukavat reilu 30 astetta eli semmoinen suht tyypillinen loppukesäpäivä täällä. Tietenkin lievää shokkia Suomen alkavan kevään lämpötiloihin tottuneelle..

Popsimme lounasta Rosalla ja jätin espanjaa hieman niukasti taitavan Tommin Rosan hoiviin. Kumpikin siis puhuu englantia ainakin jollakin tasolla eli kommunikointi oli mahdollista. Yliopistolla oli tiedossa kulttuuria, historiaa ja kestävää kehitystä. Viimeisimmällä teimme ryhmätyötä. Kyseinen ryhmä koostuu siis argentiinalaisista opiskelijoista plus minusta ja olinkin siis samassa ryhmässä kolmen argentiinalaisen kanssa. Aiheenamme on ilmakehä ja tarkoitus olisi tehdä johonkin erityiseen paikkaan liittyen tutkimusta ilmakehän tilasta ja erityisistä ongelmista. Keskityimme kuitenkin täysin tekemään ydinvoima-aiheesta esitystä ensi viikon debaattia varten.

Jokaisella ryhmällä on siis kirjallisen tutkimustyön aihe sekä keskustelun alustus. Kirjallinen työ palautetaan joskus kesäkuussa, mutta keskustelun alustuksiin on annettu päivämäärät. Odotin hieman kauhulla koko juttua kun ei jostain syystä ole tuo ydinvoimasanasto kaikkein tutuinta espanjaksi. Jaoimme aiheet ja sain kontolleni ydinvoiman edut ja haitat sekä Suomen ja Argentiinan ydinvoimalatilanteen esittelyn ja vertailun. Sovimme, että jokainen tekee aiheestaan powerpoint-dioja ja yhdistämme luomuksemme maanantai aamuna klo 9. Epäinhimillistä!

Kurssia oli siis kaksi luentoja ja eikös toisella sitten pitänyt kunkin ryhmän vuoron perään esitellä miten ensimmäisen osion työn valmistelu oli sujunut. Ou jee, en tiennyt aiheesta ihmeemmin mitään ja ryhmästäni yksi oli jo livahtanut tiehensä. Muut kaksi paikkasivat kuitenkin tilanteen ihan kelvollisesti ja juttelivat, että aiomme tutkia toisen kotipikkukaupungin ilman tilannetta jne. Huuh. Sinänsä houkuttelevaa käyttää ymmärtämätön vaihtari –korttia, mutta toisaalta hieman inhottavaa jos kerran tajuaa mistä on kyse. Mutta ainoa mitä olisin osannut sanoa olisi ollut ettemme olleet tehneet mitään ja vähän epäilin, että ryhmäni ei olisi siitä kovin mielissään.